Kartta - Drottningholmin linna (Drottningholm Palace)

Drottningholmin linna (Drottningholm Palace)
Drottningholmin linna on Ruotsin kuningasperheen yksityisasunto. Se sijaitsee Ekerön kunnan Drottningholmissa, Lovönin saarella, ja on yksi Ruotsin kuninkaallisista linnoista. Linnasta on matkaa 15 kilometriä Tukholman keskustaan.

Ensimmäinen kuninkaallinen rakennus samalla paikalla oli 1500-luvulla Katariina Jagellonicaa varten rakennettu kuninkaallisen perheen kesäasunto. Alkuperäinen suunnittelija oli hollantilainen Willem Boy. Linna on palanut historiansa aikana kerran, 30. joulukuuta 1661. Aiemmin samana vuonna kuningatar Hedvig Eleonoora oli ostanut sen. Kuningatar aloitutti linnan uudelleenrakennustyöt vuonna 1662, palkkaamansa arkkitehti Nikodemus Tessin vanhemman toimiessa suunnittelijana. Sisustustöitä tehtiin vuosina 1665–1703 ensin barokkityyliin, sittemmin lisättiin ranskalaista tyyliä. Linnan kunnostustyöt saattoi 1680-luvulla loppuun Nicodemus Tessin nuorempi. Sivusiivet saivat nykyisen asunsa 1700-luvun puolivälissä Carl Hårlemanin suunnittelemina.

Linna siirtyi Ruotsin valtion omistukseen vuonna 1777. Nykyisin linna ja sen ympäristö, joka käsittää muun muassa teatterin sekä Kiinalaisen paviljongin, kuuluu Unescon maailmanperintöluetteloon. Kuningatar Lovisa Ulrikan määräyksestä Carl Fredrik Adelcrantz rakensi vuonna 1766 linnan alueelle teatterin, joka restauroitiin 1900-luvun alussa alkuperäiseen asuunsa. Vuonna 1769 rakennettu Kiinalainen paviljonki oli syntymäpäivälahja Kustaa III:n äidille.

Linna restauroitiin ja sisustettiin uudelleen vuosina 1907–1911 arkkitehti Agi Lindegrenin johdolla.

Ruotsin kuningasperhe on asunut linnassa vuodesta 1981 lähtien.

 
Kartta - Drottningholmin linna (Drottningholm Palace)
Maa (alue) - Ruotsi
Ruotsin lippu
Ruotsin kuningaskunta eli Ruotsi [] on perustuslaillinen monarkia Skandinaviassa Pohjois-Euroopassa. Sillä on yhteinen maaraja Suomen ja Norjan kanssa. Ruotsi on pohjoismainen teollisuusmaa ja Euroopan unionin jäsen, mutta sillä on oma valuutta, kruunu. Maa on pinta-alaltaan (450 295 neliökilometriä) läntisen Euroopan kolmanneksi suurin valtio ja suurin Pohjoismaa (ellei Tanskan pinta-alaan lasketa Grönlantia). Ruotsissa on noin 10 miljoonaa asukasta, joten se on myös asukasluvultaan Pohjoismaista selvästi suurin. Joka neljäs (24,9 %) Ruotsin kansalainen oli vuonna 2018 maahanmuuttaja­taustainen ja lähes joka kolmannen (32,3 %) vanhemmista vähintään toinen oli syntynyt ulkomailla. Maan pääkaupunki ja suurin kaupunki on Tukholma.

Ruotsin valtio muodostui keskiajalla ja se nousi suurvalta-asemaan Euroopassa 1600-luvulla. Maa kuitenkin menetti Skandinavian niemimaan ulkopuolelta valloittamansa alueet vähitellen 1700- ja 1800-luvuilla, lopulta Suomen vuonna 1809. 1800-luvun alkupuolelta lähtien Ruotsi on ollut puolueeton eikä se ole osallistunut Euroopassa käytyihin sotiin. Ruotsin väestötiheys on Euroopan unionin keskiarvon alapuolella, ja yli puolet maasta on metsää. Puutavara, vesivoima ja rautamalmi ovatkin Ruotsin talouden perustana, ja ruotsalaiset ovat perustaneet monia suuria yrityksiä, kuten Scania, Volvo, Vattenfall, Ericsson, Ikea, H&M ja Skanska. Nykyisin Ruotsi on vauras hyvinvointivaltio, joka on sijoittunut korkealle useissa kansainvälisissä vertailuissa, kuten taloudellinen kilpailukyky, kansalaisvapaudet, elämänlaatu ja inhimillinen kehitys. Maalla on merkittävä kirjallinen perinne ja kansainvälisesti tunnettu musiikkiteollisuus, ja maan urheilijat ovat menestyneet sekä kesä- että talviurheilulajeissa.
Valuutta / Kieli  
ISO Valuutta Symboli Significant Figures
SEK Ruotsin kruunu (Swedish krona) kr 2
ISO Kieli
SE Pohjoissaame (Northern Sami)
SV Ruotsin kieli (Swedish language)
FI Suomen kieli (Finnish language)
Naapurusto - Maa (alue)  
  •  Norja 
  •  Suomi